Muuttavan viitatiaisen (Poecile palustris) äänistä Calls of migrating Marsh Tit

PPALVIROLAjpi_edited-1.jpg

KUVA PHOTO 1. Viitatiainen Marsh Tit Palus palustris. Virolahti Finland, October 2010. Tässä yhteydessä nostaisin esille vähemmän huomioidun tuntomerkin suhteessa hömötiaiseen. Pyrstö on aika lailla kantikkaan muotoinen verrattuna hömötiaiseen. Ero perustuu pituuseroon uloimpien ja sisimpien pyrstösulkien välillä. Hömötiaisella on suurempi kuin 4 mm ja viitatiaisella alle 5 mm. Siinäkin on päällekkäisyys huomioitava. Tämä ero vaikuttaa pyrstön muotoon ja hömötiaisella pyrstö vaikuttaa pyöreämmältä. Linnun parhaimmat tuntomerkit näkyvät hyvin eli ylänokan tyven vaalea täplä ja korvan peitinhöyhenten takaosan ruskea sävy, joka vaihettuu niskaan. Tyypillistä kutsuääntä " pitchou" pidetään silti parhaimpana tuntomerkkinä tuoreessakin kirjallisuudessa. Suomessa laji erottuu selkäpuolen värisävyn perusteella melko hyvin hömötiaisesta, koska Suomessa hömötiaiset ovat alalajia borealis ja vaaleampia sekä harmaampia kuin Brittein saarten linnut (kleinschmidti).

Muuttavan tai vaeltavan viitatiaisen äänistä ei ole paljoa ilmeisesti kerrottu, vaikkakin ääniä on hyvin kuvattu kirjallisuudessa. Suomessa vaellusvuosi 2010 oli mainio tilaisuus tutusta aiemmin harvinaisuutena tavattuun lajiin. Lintuja näkyi myös vaeltavana tiaisparvissa. Vuonna 2016 myös viitatiaisia on ollut jonkin verran liikkeellä. Itselläni on ollut kaksi kertaa tilaisuus tavata vaeltava/muuttava viitatiainen eli vuonna 2010 lokakuussa (RK:n hyväksymä) ja vuonna 2016 käytännössä samana päivänä lokakuussa kuin kuusi vuotta aiemmin. Vuonna 2010 kävin erikseen äänittämässä myös laajasti ruokinnalla olevaa lintua ja sen erilaisia ääniä. Ääninäytteitä on kuunneltavissa Linnut-lehden artikkelistani Birdlifen sivuilta, jossa äänitteet on tukimateriaalina. Lyhyen otannan perusteella viitatiainen muutolla pitää vaihtelevia ääniä ja erityisesti nostaisin esille tyyppiäänien lisäksi huonosti kirjoissa olevan äänen eli korkean "piie"- ja "piie-pie"-äänen. Se saattaa vastata BWP:n kuvausta chee-äänestä.

Aluksi viitatiaisen äänistä. Eroja laulussa ei käsitellä tässä yhteydessä. Viitatiaisen pitsä-ääni lienee tunnetuin äänistä (engl. pitchou). Kutsuääntä käytetään kirjallisuuden mukaan erilaisissa yhteyksissä ja siihen voi liittyä jatkona dee-ääniä (jotka nekin poikkeavat hömötiaisesta, sillä hömötiaisen dee-äänet ovat pidempiä ja nasaalisempia). Dee-äänet sarjana voivat esiintyä ilman pitsä-ääntä myös. Kirjallisuuden mukaan hömötiainen ei koskaan päästä pitsä-ääntä (sen sijaan talitiainen voi matkia sitä hyvinkin). Viitatiaisen dee-äänen yhden nuotin pituus on alle 0.2 s ja hömötiaisen yli 0.25 s. Näitä dee-ääniä on usein sarjana peräkkäin. Hömötiaisen dee-ääntä usein edeltää alkuvaihessa zi-zi-ääni. Huomionarvoista on, että ääntä pidetään kirjallisuudessa parhaimpana tuntomerkkinä. Broughtonin artikkelissa mainitaan, että täyttä äänten kirjoa viitatiaisella ei ole kunnolla kuvattu.

Piie-tai piie-pie-kutsuääniin kiinnitin huomiota tänä syksynä huomatessani muuttavan linnun pitäessä korkeaa ääntä toistaen useita kertoja. Ääni erosi kaikista suomalaisista tiaisista (korkea ja terävä ääni, jossa hieman sitruunavästäräkin lentoäänen kaltainen nouseva ja laskeva muoto sonogrammissa sekä hento sirahtava sävy piie-äänessä). Kirjallisuudesta en heti löytänyt sopivaa äänikuvausta muuttavilta/vaeltavilta linnuilta. Korkeaa ja toistuvaa ääntä "chee" viitatiaisen on sanottu päästävän mm reviiriäänenä. Analysoidessani aiempia äänitteitä huomasin samankaltaisen kutsuäänen löytyvän viitatiaisen äänivalikosta paikallisella linnulla ja aiemmalta muuttavalta viitatiaishavainnoltani.

ÄÄNINÄYTE, SAMPLE 1. Viitatiainen, ruokinnalla käyvä lintu. Marsh Tit in feeding box. Pitsä-ääni. Typical Pitchou-call. Virolahti, Finland 2010.

ÄÄNINÄYTE, SAMPLE 2. Viitatiainen, ruokinnalla käyvä lintu. Marsh Tit in feeding box. Other calls. Virolahti, Finland 2010.

ÄÄNINÄYTE, SAMPLE 3. Muuttava viitatiainen, migrating Marsh Tit, calls kutsuääniä MP3. Kitee, Finland, Lokakuu, October 2010.

SONO_Poepal_Kitee_Paatye_021010_piie-pie.jpg

KUVIO FIGURE 1. Sonogrammi Kiteen linnun äänistä "piie-pie"ja "piie-de-de-de". Piie-nuotin korkeus 9.6 kHz, pituus 0.13 s ja harvakseen moduloiva laskeva osa. Pie-nuotin korkeus 9.12 kHz ja kesto 0.11 s ja modulaatiota. Tämä muuttava lintu piti myös toistuvan de-de-de-sarjan, joka on kestoltaan ja muodoltaan lajityypillinen verrattuna hömötiaiseen. De-tavut ovat nopeita viitatiaisella eli alle 0.20 s. Muuttavan linnun ääni siis vaihtelee ja de-de-sarja voi esiintyä erillään, sitä voi edeltää pie-ääni tai tunnetuin ääni pitsä.

ÄÄNINÄYTE, SAMPLE 4. Muuttava viitatiainen, migrating Marsh Tit, calls MP3. Taipalsaari, Finland 2.10.2016.

SONO_Poepal_Taipalsaari_021016_piie_piie_pie_call.jpg

KUVIO FIGURE 2. Sonogrammi Taipalsaaren viitatiaisen äänestä. Lintu piti useita kertoja alkuvaiheen pitsä-äänen jälkeen korkeaa piie-ääntä ja kerran piie-pie-ääntä. Piie-nuotin korkeus 9.51 kHz ja kesto 0.13 s, laskeva osa moduloi harvakseen. Pie-nuotin korkeus 9.21 kHz ja kesto 0.11 s, harvaa modulaatiota. Muuttavien lintujen ääni siis hyvin samanlainen Kiteen ja Taipalsaaren linnuilla muodoltaan, kestoltaan ja moduloinniltaan. Virolahden ruokinnan linnun piie-pie-ääni oli hieman korkeampi n 10 kHz.

SONO_Poepal_Virolahti_171010_piie-piie.jpg

KUVIO FIGURE 3. Sonogrammi Virolahden paikallisena olevan viitatiaisen kutsuäänistä. Samanlainen Piie-pie-ääni löytyy linnun laajasta äänivalikosta. Se on hieman korkeampi kuin muuttavilla linnuilla. Muodoltaan ja moduloinniltaan sekä kestoltaan ääni on hyvin samanlainen.

ANALYYSI:

Tyypillinen viitatiaisen pitsä-ääni käsittää kaksi osaa. Sivaltavuus tulee nuotin "pit" nopeasta noususta ja laskusta (korkeus n 10 kHz, pituus 0.06 s, moduloi) ; "sä"-nuotti on matalampi ja pidempi (ei moduloi, pituus n 0.13 s, korkeus 7.55 kHz). Muuttavilla linnuilla kuulin molemmilta yksilöiltä pitsä-äänen linnun lähestyessa kauempaa. Myöhemmin linnut pitivät muita ääniä. Ääniarsenaali on kuvattua monipuolisempi muutolla ja on hyvä huomioida nämä korkeat, muut kutsuäänet perinteisten tunnettujen äänten rinnalla.

Virolahden paikallisella linnulla esiintyi samaa "piie-pie"ääntä kuin muuttavilla linnuilla Kiteellä ja Taipalsaarella. Kaksiosaisen äänen korkeus oli hieman muuttavia viitatiaisia korkeampi eli n 10 kHz, muuttavien n 9.5-9.6 kHz. Kummassakin tavussa on harvaa modulointia, samoin kuin muuttavilla linnuilla. Nuottien kesto oli hyvin samanlainen kuin muuttavilla eli n 0.12-0.15 s. Myös nuottien muoto on hyvin samanlainen eli kuvioltaan "piie"-nuotti on kohtalaisesti laskeva ja siis laskeva osa moduloi.

Muuttavien viitatiaisten kutsuäänet "piie-pie" esiintyy siis paikallisten lintujen äänivalikossa. Muuttavien lintujen "piie-pie"-ääni on hieman matalampi ja lisäksi "piie"-ääni voi toistua yksittäin ja toistettuna. Tätä ääntä Taipalsaaren lintu päästi toistetusti ilman muita ääniä. "Piie"-ääni kannattaa jatkossa muistaa lajille tunnusomaisena äänenä muutolla. Korvakuulolta laji erosi selkeästi kaikista suomalaisista tiaisista. Ongelmana onkin varmaan ollut, että koska monen tiaisen äänissä on korkeita komponentteja, ei tällaiseen ääneen kaikki osaa kiinnittää huomiota. Kutsuäänten (mukaan lukien pitsä ja sen komponentit) rakenne on sonogrammissa selkeä ja yksinkertainen eli ns harmonisia kerroksia ei ole. Lisäksi nouseva ja laskeva muoto tekevät äänistä osaltaan terävän ja myös sivaltavan.

Hömötiaisella kutsuääneet mm muutolla ovat si-si-si tai si-si-dee-dee-dee. Äänet ovat korvakuulolta ja sonogrammissa selkeästi eroavia lajiparin kesken.

HIEMAN PÄIVITYSTÄ  28.1.2017

Minulla oli mahdollisuus käydä käydä Parikkalassa kuvaamassa ja äänittämässä paikallisia viitatiaisia. Aamupäivän aikana ainakin yksi viitatiainen kävi ruokinnalla usein ja molemmat äänet: "piie" ja "piie-pie" kuuluivat paikallisena olevan viitatiaisen äänivalikkoon. Molemmat äänet olivat samoja, kuin muuttavalla viitatiaisella 2.10.16. Loppuyhteenvetona voisi sanoa syvällä rintaäänellä, että kuulemani muuttoäänet kuuluvat viitatiaisen normaaliin äänivalikkoon myös paikallisilla linnuilla. Sen sijaan näitä ääniä lintu ei ruokinnalla käytä niin usein kuin muita tyyppiääniä. Huomionarvioista oli, että kertaakaan en kuullut tyypillistä "pitsä"-ääntä, vaan seuraavassa nauhassa olevaa "sä-de-de-de" tai "piie-pie-sä-de-de". Kuten Broughtonin artikkelissa mainitaan, linnut voivat päästellä eri kutsuääniä yhdessä de-de-sarjan kanssa.

Ääninäyte Sample 5. Viitatiainen Poecile palustris calls Parikkala Finland 28.1.17 MP3.

Alussa kuuluu n. 2 sek kohdalla korkea "piie"-ääni, joka on identtinen muuttavan Taipalsaaren linnun äänen kanssa. Myöhemmin "piie-pie" (13 sek kohdalla) ja muita kutsuääniä. "Pitsä"-kutsuäänen loppuosa "sä" on itse asiassa hyvin poimittavissa muiden tiaisten joukosta kokemuksella.

Sono_Poepal_Parikkala_call_Piie_280117_b.jpg

KUVIO FIGURE 2. Sonogrammi Parikkalan viitatiaisen "piie" -äänestä 28.1.17. Ääni on hyvin identtinen Taipalsaaren muuttavan linnun äänen ja sen sonogrammin kanssa. Korkein ääni n 9kHz ja modulaatiota äänessä laskevassa osassa.

Literature/Kirjallisuus:

Broughton R K: Separation of Willow Tit and Marsh Tit in Britain: a review. BB 102, Nov 2009, 604-616.

BWPi. Birds of the Western Palearctic interactive. Birdguides, 2004.

Constantine M: The Sound Approach to birding. A guide to understanding bird sound. The Sound Approach, 2006.

Demongin L: Identification Guide to Birds in the Hand.Laurent Demongin, 2016.

Pirhonen J: Mistä viitatiaisen oikein tuntee? Linnut 4: 2010.

English Summary:

I have had nice time to hear and record two migrating Marsh Tits in Finland. Here I analyze less known call "piie-pie" or "piie" given in the field. This seems to be normal call when migrating. Compared to Willow Tit difference is still clear. Also these calls also seems to be in repertuare in local bird. In Literature typical calls are explosive "pitchou" and "de-de-de", differences well analyzed in book by The Sound Approach. In Willow Tit calls like "zit" and "zit-zit-zit" are lower in pitch and also contains more harmonic layers.

In migrating bird also other calls than tradional seems to be also worthy to study.

Viitatiaiskuvia Parikkalasta Marsh Tit photos from Parikkala January 2017:

Parpal_PAR_220117_3_1_of_1.jpg

----------

Parpal_PAR_220117_10_1_of_1.jpg

----------

Parpal_PAR_220117_11_1_of_1.jpg

----------

Parpal_PAR_220117_12_1_of_1.jpg

----------

Poepal_PAR_280117_2_1_of_1.jpg

----------