Isoja lokkeja Pohjois-Kazakstanista kesäkuu 2008 Large Gulls from N Kazakstan June 2008. Barabensis-like Gulls. Photos: J.Pirhonen, Finland.

Kuvat on otettu Korgalzhyn alueelta kesäkuun alussa v.2008. Alueella esiintyy selkälokin alalajia barabensista, mutta on esitetty, että alueella on myös välimuotoisia lokkeja barabensiksen ja cachinnansen esiintymisalueen rajalla. Taksonin asemasta on erilaisia käsityksiä. Sitä pidetään selkälokin alalajina, mutta on esitetty täyttä lajistatustakin. Panovin ja Monzikovin mukaan taksoni on peräisin aroharmaalokin ja selkälokin alalajin heuglini risteytymisestä. Mielenkiintoista on, että barabensiksen long calleja on kahdenlaisia: osa on selkälokkimaisia ja osa taas muistuttaa aroharmaalokkeja. Panovin ja Monzikovin mukaan P10 ja P9 väritys ja kuviot ovat näiden kahden lajin väliltä.

Pohjois-Kazakstanin isot lokit voivat olla barabensiksia, tai sekoitus aroharmaalokkeja ja barabensista sekä heuglinia. Linnut eivät sovi aroharmaalokkiin eivätkä heugliniin. P10 kiilan, P 10 mustan määrän ja selkäpuolen värin perusteella ne ovat lähinnä barabensiksia. Jalkojen väri osalla hieman jää siitä, millaisia ne ovat esimerkiksi maaliskuussa Omanissa. Joillakin on aroharmaalokkimainen pitkä kiila alla P10:ssä. Joissakin lähteissa barabensiksen kiila on noin puolet sulan pituudesta. Muoto kiilassa on sen sijaan kaikilla näillä lokeilla barabensiksen sopiva. Aroharmaalokeilla taas usein musta jää kapeammaksi kuin näillä linnuilla.

In litterature Northern Kazakstan is interesting, because there are large Gulls, mainly named as Lesser Black-backed Gull ssp barabensis (some authors give full species status), but also mentioned as area of intermediate forms. The origin of barabensis is perhaps hybridization of Caspian Gull and Lesser Black-backed Gull ssp heuglini. See below article of Panov and Monzikov.

Here are collection of my photos taken June 2008 in Korgalzhyn area. Long Calls of barabensis are described as two different forms: fuscus-like and Caspian Gull-like. These Gulls are not typical cachinnans neither heuglini. Upperparts are paler than in heuglini and darker than in Caspian. Amount of black and pattern of P 10 (also P5) excludes typical cachinnans and heuglini. May be most of them are barabensis and hybrids/intermediates. Some have long pale tongue in P 10, but still thick black distal band. Also black reach often P4 (some P3-P2). Legs are yellow. Iris coloration varies from pale to dark.

larbar_kaz_1c.jpg

Kuva 1. FIG.1 Tällä yksilöllä on mustaa seitsemässä käsisulassa ja P5 selkeä musta raita. P8:ssa musta ei ulotu käsisulkien peitinhöyheniin. Harmaa on heuglinia vaaleampi ja heuglinilla keskimäärin olisi enemmän mustaa P8:ssa. Black is seen in seven primaries.  Black don´t reach to primary coverts in P8. P5 has obvious black stripe in both webs.

larbar_kaz_1_bb.jpg

Kuva 2. FIG 2. Sama lintu kuin edellä. P10 vaalea kiila on pidempi kuin keskimäärin heuglinilla ja eri muotoinen. Siipisulkien harmaa on vaaleampaa. P10 kärjessä pn leveälti mustaa. Lintu ei ole aroharmaalokki eikä heuglinikaan. jalkojen väri on keltainen, mutta ei erityisen voimakas intensiteetiltään. Same bird as in FIG 1. Long pale tongue is longer than in heuglini in P10. Also shape is different. Individual is paler than heuglini. P10 has black and thick distal band and lot of black in P5..also excludes typical Caspian.

larbar_kaz_3b.jpg

Kuva3. FIG 3. Tämän linnun pään muoto ja nokka on kovasti aroharmaalokkimainen. P5 on runsaasti mustaa ja P10 on musta ja selvä kärki. Yläpuoli on aroharmaalokkia tummempi ja heuglinia vaaleampi. P10 vaalea kiila on lyhyt. Mustaa on laajalti P3-2 saakka. Shape of head and bill are close to Caspian. P10 has black distal bar and black reach to even P2.

larbar_kaz_4b.jpg

Kuva 4. FIG 4. Kaksi valkeaa mirroria. Ainakin seitsemässä käsisulassa on mustaa. P8 musta jää käsisulista. Yläpuolia on heuglinia vaaleampi. P10 on leveä musta kärki. Two mirrors and black in seven primaries.Black of P8 don´t reach to primary coverts.

larbar_kaz_5bb.jpg

Kuva 5. FIG 5. P10 mirror, leveä musta kärki. P8 musta ei ulotu käsisulkien peitinhöyheniin. Seitsemässä käsisulassa on mustaa. Selkäpuoli on heuglinia vaaleampi ja aroharmaalokkia tummempi. One mirror in P10 and also black and thick distal bar. Black of P8 don´t reach to primary coverts.

larbar_kaz_5c.jpg

Kuva 6. FIG 6. Sama lintu kuin kuvassa 5. P10 on pitkä vaalea kiila, joka lähenee aroharmaalokkia. Se on heuglinin vastaavaa pidempi ja eri muotoinen. Siipisulat eivät ole niin tummat kuin heuglinilla. Jalat ovat keltaiset, mutta varpaissa on vaikutelma punertavaa sävyä. Same as in FIG 5. P10 has long pale tongue close to Caspian. Shape is concave suitable for barabensis.

larbar_kaz_6b.jpg

Kuva 7. FIG 7. Kuudessa käsisulassa mustaa. P 10 leveä musta kärki. pitkä, aroharmaalokkimainen kiila P10, mutta silti ei lajityypillinen lajille. Also long pale tongue in P 10.

larbar_kaz_7c.jpg

Kuva 8. FIG 8. P 10 laaja musta kärki, P8:ssa musta ei ulotu käsisulkiin saakka.

larbar_kaz_9b.jpg

Kuva 9. FIG 9. Tämä lintu on pään alueelta hyvin aroharmaalokkimainen. Sen sijaan mustaa on kahdeksassa käsisulassa ja P5 runsaasti mustaa. Siipisulkasato on menossa ja ainakin sisin käsisulka on kasvussa. Uloimpien käsisulkien musta ei ulotu käsisulkien peitinhöyheniin. Head and bill are close to Caspian. Moulting primaries (June) at least P1.

larbar_kaz_10b.jpg

Kuva 10. FIG 10. P10 on pitkä vaalea kiila, joka siis sen puolesta aroharmaalokkimainen. Sen sijaan sulan kärki laajalti on musta. Jalat linnulla on selkeän keltaiset. Intensiteetti heuglinia voimakkaampi. Long pale tongue in P10, shape concave. P10 has thick black distal band.

larbar_kaz_11c.jpg

Kuva 11. FIG 11. Mustaa seitsemässä käsisulassa. P10 laaja musta kärki, P9 pieni mirror. P10 kiila on lyhyt alta, muodoltaan enemmän barabensikseen sopiva.

larbar_kaz_13bb.jpg
Kuva 12. FIG 12. Tällä linnulla on mustaa seitsemässä käsisulassa. Yksi mirror P10 ja laaja musta kärki.

larbar_kaz_13c.jpg

Kuva 13. FIG 13. Sama lintu kuin kuvassa 12. Pää ja nokka ovat aroharmaalokkimaiset, mutta P 10 musta kärki ja sulan alapuolen vaalea kiila on aroharmaalokille lyhyt. Se on myös pidempi kuin heuglinilla ja eri muotoinen.

larbar_kaz_14b.jpg

Kuva 14. FIG 14. Kulunut lintu, jolla kaksi mirroria. P8 ei mene kiinni peitinhöyheniin ja P10 leveä musta kärki.

larbar_kaz_18b.jpg

Kuva 15. FIG 15. Kaksi mirroria ja P10 kapea musta kärki. P 8-9 musta jää peitinhöyhenistä. P5 vahvasti mustaa.

larbar_kaz_17b.jpg

Kuva 16. FIG 16. Seitsemässä käsisulassa mustaa ja P9-8 musta jää käsisulkien peitinhöyhenistä. P 10 leveä musta kärki. Kuten kuvista näkyy iiris vaihtelee tummasta melko vaaleaan.

larbar_kaz_19b.jpg

Kuva 17. FIG 17. P8 musta ei mene kiinni peitinhöyheniin. P10 leveä musta kärki.

Kirjallisuus:

Panov E G, Monzikov D G: Status of the form barabensis within the "Larus argentatus-cachinnans-fuscus-complex". BB 93: 227-241, May 2000.